Suomen vuoden 2010 kahden euron erikoisraha on osoittautunut poikkeuksellisen halutuksi. Tämän vuoksi saatavuus on heikentynyt ja sitä kautta rahan hinta noussut jo yli neljän euron. Hinnan voidaan olettaa nousevan jatkossakin. Tällä kertaa rahaa ei myydä Postin palvelupisteiden kautta, mutta sen voi ostaa "Luonnon monimuotoisuus" -rahasarjan mukana. Tulossa on myös Proof-rahasarja.
Näin kirjoittaa kolikot.com
Jää nähtäväksi nouseeko tuon rahan arvo tuosta yli 4 eurosta myöhemmin, niin kuin Risuraha vai laskeeko hinta. Huhuja liikkuu, että Risurahasta maksettaisi jopa 27 euroa pötkökiiltoisesta. Kysymys kuluu kuinka kauan maksetaan?, sekä kaikista julkaisuista ei välttämättä tule keräilyharvinaisuuksia.
::Pauli
lähde: kolikot.com
Suomen valuutta 150 vuotta -raha
maanantai 20. joulukuuta 2010
maanantai 1. marraskuuta 2010
Färsaaren automaattimerkkien erovaisuuksia
Färsaarilla aloitettiin vuonna 2008 julkaista automaattimerkkejä ”Franking labels”. Kyseiset merkit ovat rullassa olevia tarramerkkejä, jossa on neljä erilaista kuva aihetta. Merkkeihin tulostetaan haluttu taksa 6.00 DKK ylöspäin.
Merkit ovat ulkonäöllisesti aivan verrannollisia esim. Suomen viimeisiin automaatti merkkeihin PA-10: Tulikettu, Jouluporo ja yms.
Näistä Färsaaren merkeistä on havaittavissa aluspaperi eroja. Samalla kun aluspaperi on erilainen, niin merkeissäkin on pieniä erovaisuuksia. Kyseisen erilaisen version sarjassa merkit ovat leikattu erikohdasta eli ensimmäinen merkki on eri kuin aikaisemmin.
1. sarjassa on todella selvä ero havaittavissa. 2. sarjassa ero on hyvin pientä, mutta silmin havaittava. Mistä kyseinen ero johtuu, on hyvä kysymys. Onko versioita rajattomasti vai joku tietty määrä. Olisi voinut olettaa, että kokoerä olisi samaa painosta keskenään, koska merkkien painos ei voi olla Färsaaren kokoisella postilla mikään kovin iso. Jos vertailun vuoksi palaamme Suomen automaattimerkkeihin, niin PA-10 merkeistä minulla ei ole tiedossa selviä aluspaperi eroja.
Laajempaa vertailua on lähes mahdotonta tehdä, koska kyseistä materiaalia hyvin vähän tarjolla. Itse olen tässä vaiheessa laittanut syrjään molemmat versiot jotka olen havainnut, mutta myöhemmin jos versioita alkaa ilmenemään yli 3 niin mietin asiaa uudestaan.
Asian tekee mielenkiintoiseksi, että samoja automaattimerkkejä ”Franking labels” on myös käytössä Grönlannissa. Siellä on julkaistu vasta yksi sarja. Silloin kun merkit ilmestyivät, ostin muutaman sarjan. Minun pitäisi lähipäivinä saada muutama sarja lisää. Saa nähdä onko niissä eroja havaittavissa.
Toivonkin jos jollain on asiasta lisätietoa, niin lähettäisi sitä minulle.
::Pauli
Mitä nuo omakuvamerkit ovat?!?
Omakuvamerkkien luetteloinnissa on kirjavuutta.
Norma luettelon on omasta mielestäni aika oikealla ladulla.
Merkit ovat virallisia postinjulkaisuja. Ei mikään erityisryhmänsä kun Lape luettelossa sen on luetteloitu.
Lisäksi Norma luettelossa on huomioitu erittäin tärkeä seikka, jokaisesta merkistä on A ja B versio. A versio postin virallinen julkaisu ja B versio asiakkaan tilaamat merkit. B versiossa on tilausnumero, mutta A versiosta se tietenkin puuttuu. Joistakin merkeistä on olemassa myös toinen painos, kiiltävä paperi (IIA, ei julkaistu; IIB).
Täydelliseen Suomi kokoelmaan pitäisi omakuvamerkeistä laittaa siis kaksi merkkiä, postin virallisen viereen joku jonkun teettämän omakuvamerkki. Lisäksi sijoittaa ne siihen kohtaa jossa ne ovat ilmestyneet.
Nyt uudessa Lape luettelossa on lisäksi sekoitettu postin viralliset sekä Postin painattamat postimerkinpäiville olevat merkit. Siis omasta mielestäni ollaan täysin väärällä ladulla. Nämä merkit kuuluvat B versioon, muutamana perustelu asialle: merkit eivät ole virallisessa julkaisuohjelmassa, eikä vuosilajitelmassa sekä tärkein arkeissa on tilausnumero.
Jos nämä merkit halutaan luetteloida, se olisi oma ryhmänsä virallisten julkaisujen jälkeen, esim. otsikolla ”näyttelymerkit” niin kuin Ahvenanmaalla.
On mielenkiintoista seurata mitä kansanväliset kansiosivujen sekä luetteloiden tekijät reagoivat asiaan.
Itse en näe mitään negatiivista omakuvamerkkien julkaisuissa, vaan ne ovat mukava lisämauste. Pitää vain hahmottaa ne kokonaisuuteen. Ja jos haluaa kerätä erilaisia asiakkaan painattamia omakuvamerkkejä, niin tiedostaa se että millään ei kaikkea voi saada. Itselläni on vasta noin 100 erilaista, julkaistu on tähän mennessä kymmeniä tuhansia erilaisia. Olen omaan pieneen kokoelmaan erittäin tyytyväinen.
::Pauli
Norma luettelon on omasta mielestäni aika oikealla ladulla.
Merkit ovat virallisia postinjulkaisuja. Ei mikään erityisryhmänsä kun Lape luettelossa sen on luetteloitu.
Lisäksi Norma luettelossa on huomioitu erittäin tärkeä seikka, jokaisesta merkistä on A ja B versio. A versio postin virallinen julkaisu ja B versio asiakkaan tilaamat merkit. B versiossa on tilausnumero, mutta A versiosta se tietenkin puuttuu. Joistakin merkeistä on olemassa myös toinen painos, kiiltävä paperi (IIA, ei julkaistu; IIB).
Täydelliseen Suomi kokoelmaan pitäisi omakuvamerkeistä laittaa siis kaksi merkkiä, postin virallisen viereen joku jonkun teettämän omakuvamerkki. Lisäksi sijoittaa ne siihen kohtaa jossa ne ovat ilmestyneet.
Nyt uudessa Lape luettelossa on lisäksi sekoitettu postin viralliset sekä Postin painattamat postimerkinpäiville olevat merkit. Siis omasta mielestäni ollaan täysin väärällä ladulla. Nämä merkit kuuluvat B versioon, muutamana perustelu asialle: merkit eivät ole virallisessa julkaisuohjelmassa, eikä vuosilajitelmassa sekä tärkein arkeissa on tilausnumero.
Jos nämä merkit halutaan luetteloida, se olisi oma ryhmänsä virallisten julkaisujen jälkeen, esim. otsikolla ”näyttelymerkit” niin kuin Ahvenanmaalla.
On mielenkiintoista seurata mitä kansanväliset kansiosivujen sekä luetteloiden tekijät reagoivat asiaan.
Itse en näe mitään negatiivista omakuvamerkkien julkaisuissa, vaan ne ovat mukava lisämauste. Pitää vain hahmottaa ne kokonaisuuteen. Ja jos haluaa kerätä erilaisia asiakkaan painattamia omakuvamerkkejä, niin tiedostaa se että millään ei kaikkea voi saada. Itselläni on vasta noin 100 erilaista, julkaistu on tähän mennessä kymmeniä tuhansia erilaisia. Olen omaan pieneen kokoelmaan erittäin tyytyväinen.
::Pauli
Omakuva merkkit
Yleensä omakuvamerkit painetaan asiakkaan tilaama kuva valmiille painetulle paperille. Paperiin on valmiiksi siis painettu yhtenäinen marginaali koristus.
Nyt huomasin, näin ei ole tämän vuoden 2010 julkaistussa Siipien havina -merkissä.
Merkin ulkopuolella on vihreä koristekehys, joka on painettu samaan aikaan kuin itse kuva painatus. Koristekehystä ulottuu vähän itse merkille, näin kuvan päälle.
Kaikki muut painatukset ovat valmiiksi painetut, myöskin samalla värillä oleva 1 luokan "1" numero.
Aikaisempi poikkeus oli vihkoissa, joihin sai painattaa halutessaan marginaaliin oman kuvakkeen. Virallisessa merkissä kuvakkeena oli postin logo.
Kuvassa on
postin virallinen omakuvamerkki, siis versio A,
asiakkaan painattama merkki, siis versio B.
::Pauli
Nyt huomasin, näin ei ole tämän vuoden 2010 julkaistussa Siipien havina -merkissä.
Merkin ulkopuolella on vihreä koristekehys, joka on painettu samaan aikaan kuin itse kuva painatus. Koristekehystä ulottuu vähän itse merkille, näin kuvan päälle.
Kaikki muut painatukset ovat valmiiksi painetut, myöskin samalla värillä oleva 1 luokan "1" numero.
Aikaisempi poikkeus oli vihkoissa, joihin sai painattaa halutessaan marginaaliin oman kuvakkeen. Virallisessa merkissä kuvakkeena oli postin logo.
Kuvassa on
postin virallinen omakuvamerkki, siis versio A,
asiakkaan painattama merkki, siis versio B.
::Pauli
torstai 16. syyskuuta 2010
Suomen valuutta 150 vuotta
Lisäys artikkeliin:
Kolikko piti julkaista 29.10.2010, mutta julkaiseminen siirtyi marraskuun puoliväliin (15. päivä).
Suomi julkaisee lokakuussa uuden kahden euron erikoisrahan Suomen oman valuutan synnystä kuluneen 150 vuoden kunniaksi. Suomi sai oman rahayksikön, markan, vuonna 1860 Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan, Aleksanteri II:n manifestilla.
Erikoisrahaa lyödään suunnitelmien mukaan 1,4 miljoonaa kappaletta. Raha on ensimmäinen käyttörahana liikkuva kolikko, jossa käytetään ns. rahamestarin leimana Rahapajan uutta leijonalogoa.
lähde: kolikot.com
::Pauli
perjantai 3. syyskuuta 2010
Postimerkin päivä 2010
Perinteiseen tapaan taas vietetään postimerkin päivää,
Ajankohta maanantai 13. syyskuuta.
Päivää vietetään noin 50 postissa pakallisten kerhojen kanssa.
Tänä vuonna on syytä juhliakin, kun on kulunut 150 vuotta Suomen ensimmäisistä hammastetuista postimerkeistä: 5 kopeekan sininen ja 10 kopeekan punainen.
Ainakin posteissa on saatavilla päivän erikoisleima, sekä postilla myynnissä omaa omakuvamerkkiä ja kerhoilla samoin oma postimerkkinsä.
Viime vuonna painettiin ensimmäistä kertaa posteille omia merkkejä. Tänä vuonna jatketaan samaan malliin.
Sama päivänä ilmestyvät syyskauden postimerkkijulkaisut.
Kolme julkaisua viisi eri merkkiä, joka on vähän inhimillinen kevät kauteen verrattuna.
Syksyllä, tarrapienoisarkki (3) 1. lk; Asser Jaaro
Antiikki IV: Pop, tarramerkki (1) 1. lk; Pekka Piippo
Torronsuon kansallispuisto, tarramerkki (1) 1. lk; Teemu Ollikainen
Huom!
Mielenkiintoista on, että julkaisu ohjelmassa on julkaisu jota ei löydy Info -lehdestä 4/2010. Lehdessä mainitaan syksyn merkkijulkaisut, 13.9.2010.
Samoin merkistä piti julkaista tämän vuoden maksikortit nr 90-94, mutta ne ovatkin Syksyllä, pienoisarkin merkeistä nr 90-92.
Postilaatikoita, rullapostimerkki(5) 1. lk; Päivi Vainionpää
Hyvin outoa??
lähde: Suomen Posti
::Pauli
Ajankohta maanantai 13. syyskuuta.
Päivää vietetään noin 50 postissa pakallisten kerhojen kanssa.
Tänä vuonna on syytä juhliakin, kun on kulunut 150 vuotta Suomen ensimmäisistä hammastetuista postimerkeistä: 5 kopeekan sininen ja 10 kopeekan punainen.
Ainakin posteissa on saatavilla päivän erikoisleima, sekä postilla myynnissä omaa omakuvamerkkiä ja kerhoilla samoin oma postimerkkinsä.
Viime vuonna painettiin ensimmäistä kertaa posteille omia merkkejä. Tänä vuonna jatketaan samaan malliin.
Sama päivänä ilmestyvät syyskauden postimerkkijulkaisut.
Kolme julkaisua viisi eri merkkiä, joka on vähän inhimillinen kevät kauteen verrattuna.
Syksyllä, tarrapienoisarkki (3) 1. lk; Asser Jaaro
Antiikki IV: Pop, tarramerkki (1) 1. lk; Pekka Piippo
Torronsuon kansallispuisto, tarramerkki (1) 1. lk; Teemu Ollikainen
Huom!
Mielenkiintoista on, että julkaisu ohjelmassa on julkaisu jota ei löydy Info -lehdestä 4/2010. Lehdessä mainitaan syksyn merkkijulkaisut, 13.9.2010.
Samoin merkistä piti julkaista tämän vuoden maksikortit nr 90-94, mutta ne ovatkin Syksyllä, pienoisarkin merkeistä nr 90-92.
Postilaatikoita, rullapostimerkki(5) 1. lk; Päivi Vainionpää
Hyvin outoa??
lähde: Suomen Posti
::Pauli
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Eurot Viroon
Ensi vuoden 2011 alussa Viro ottaa Eurorahat käyttöön.
Aiheesta aikaisempi artikkeli sivuilla:
Viron kruunut jäävät historiaan
Viro julkaisee joulukuun alussa niin sanotun euroaloituspussin, jota myydään paikallisissa pankeissa. Pussi sisältää kaikkiaan 42 kolikkoa (7 x 1 snt, 6 x 2 snt, 6 x 5 snt, 6 x 10 snt, 6 x 20 snt, 5 x 50 snt, 4 x 1 eur ja 2 x 2 eur) yhteisarvoltaan 12,79 euroa. Myyntihinta on 200 Viron kruunua ja pusseja valmistetaan 600 000 kappaletta.
Lähde: kolikot.com
::Pauli
Aiheesta aikaisempi artikkeli sivuilla:
Viron kruunut jäävät historiaan
Viro julkaisee joulukuun alussa niin sanotun euroaloituspussin, jota myydään paikallisissa pankeissa. Pussi sisältää kaikkiaan 42 kolikkoa (7 x 1 snt, 6 x 2 snt, 6 x 5 snt, 6 x 10 snt, 6 x 20 snt, 5 x 50 snt, 4 x 1 eur ja 2 x 2 eur) yhteisarvoltaan 12,79 euroa. Myyntihinta on 200 Viron kruunua ja pusseja valmistetaan 600 000 kappaletta.
Lähde: kolikot.com
::Pauli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)